19. Kesäkuu 2019
Kevät 2020: retriitit ja matkat
 Kevään 2020 ylelliset Gardan retriitit ja uutuutena Tuomiston kartanon joogaretri... Lue lisää
19. Kesäkuu 2019
Workshopit, kurssit ja tapahtumat syksyllä 2019
Syksy 2019! Katja Liljan (os. Keränen) ohjaamat kurssit ja workshopit   Iyengarjooga... Lue lisää
29. Maaliskuu 2019
Katja Keräsen ohjaamat workshopit kesällä 2019
 Iyengarjoogan® Dharana-workshopit Studio Yamassa Helsingissä, kesä 2019 Al... Lue lisää
7. Joulukuu 2018
Kevät 2019: kurssit ja workshopit
Katja Keräsen ohjaamat kurssit, viikkotunnit ja workshopit keväällä 2019 ... Lue lisää
20. Kesäkuu 2018
Liikunnalliset viikonloput ja workshopit syksyllä 2018
Tule mukaan liikunnallisiin viikonloppuihin ja workshopeihin syksyllä 2018Hellitä hetke... Lue lisää

Pune-blogi: osa 33

30. Elokuu 2012 - 21:45

to 30.8.2012

Kuulin eilen, että täällä oli elokuun alussa (1.8) neljän pommiräjähdyksen sarja. Kukaan ei onneksi kuollut iskuissa ja loukkaantuneitakin oli vain yksi (ainakin Wikipedian mukaan). Poliisi epäilee, että kyse on pikemminkin ilkivallasta kuin terrorismista, mutta muun muassa kostoteorioita on esitetty. Ehkä oli ihan hyvä, ettei siihen omaan alkukaaokseensa kuullut heti näitä uutisia. Ois vaan turhaan alkanut jännittää asioita, joille ei kuitenkaan mitään voi.

Alkukaaos on siis selvitetty ja nyt on loppukaaos tai pikemminkin lähtökaaos edessä. Kirjoja oli mukana ja tuli sitten ostettua vielä lisää, joten laukku painaa mitä painaa. Muuten mun shoppailu loppui siihen ensimmäisten päivien rynnistykseen, kun tongittiin koko päivä Pune Centralin alennusmyyntejä.

Olen sittemmin keskittänyt taloudelliset varani ihanan sapuskan ja moktailien maistelemiseen sekä aineettomiin ostoksiin kuten uimiseen Marriottissa. Tällä viikolla vielä sokerina pohjalle otin 90 minuutin mittaisen mielettömän hieronta-, deeptissuemassage-, akupunktio-, lymfa-, kasvo- ja jalkahieronta- ja reikisession. Tämän hoidon nimi oli Yogic massage. Rouva saapui kotiini homman tekemään. Ihan mieletöntä, kun sai autuaassa tilassa sitten sammahtaa suoraan omaan sänkyyn.

Näinä viimeisinä päivinä on ollut vähän semmoinen "kaikki ilo irti"- meininki. Suomessa ei ole aikaa hoidatella, ihmetellä, kirjoittaa usein blogia, lueskella näin paljon lehtiä, uida eikä joogata tähän malliin. Nautin aamuisista kävelyistä instituuttiin, tuoksuista, lämmöstä, elämänmenosta täällä kaikessa kirjossaan. Nuuhkin ilmaa varvastossuissani ja imen energiaa itseeni. Täytän kaikki soluni kesällä ja painan mieleeni instituutin omistautuneen ilmapiirin, jotta minulla on oppilailleni annettavaa ja jotta Suomen talvi taittuu paremmin. Tänään, B.K.S:n intensiivistä läsnäoloa terapiatunnilla katsellessani, tuli jo vähän ikävä.

On upeaa, että on päässyt tapaamaan ihmisen, jonka elämäntyötä kunnioittaa sanoinkuvaamattomasti ja jonka opeista on saanut ja saa edelleen niin paljon. Että joku on koko elämänsä miettinyt asanatyöskentelyn kautta muun muassa kinesteettisiä kehoyhteyksiä ja linjauksia äärettömän omaperäisestä näkökulmasta käsin ja vielä verbalisoinut kaiken selkeästi ymmärrettävään muotoon. Metodin järkeenkäypyys, käytännöllisyys ja syvyys vetosivat minuun aikoinaan ja vetoavat edelleen.

Ei ole joogakyllästymistä tullut, vaikka kovin on joogakyllästeistä elo täällä ollut. Päinvastoin: nälkä tuntuu kasvavan syödessä. Odotan innolla kuin ekaluokkalainen kouluunmenoa, että pääsen taas aamulla treenaamaan. Silti on maailman ihaninta palata Suomeen rakkaiden luokse, joita on kova ikävä.

Intian reissuni, opiskelupitoinen sellainen, on samalla ollut lomaa opetustyöstä. Työt kutsuvat maanantaina, kun hyppään taas oppilaasta opettajan rooliin.

Mutta vielä yhden päivän olen 100 % oppilas.

Kommentoi

Nimesi:

Kommenttisi:

captcha
Kirjoita kenttään yllä olevat merkit:

 
border border